Tervetuloa Kempeletalon Pirttiin!

ti helmik. 10 09:48:00 2026

Kempeletalon avajaisissa kävijät pääsivät ehdottamaan nimeä kuntalaisten olohuoneelle. Ehdotuksia saatiin yhteensä 115, joista nimistötoimikunta päätyi nimeen Pirtti. Pirtti-sana juontaa juurensa vanhaan hirsirakenteisen asumuksen asuintilaan, johon tuvan väki kokoontui aterialle ja illan puuhiin. On siis sopivaa, että kuntalaiset pääsevät nyt kokoontumaan koko kunnan yhteiseen Pirttiin, joka sijaitsee vieläpä Köökki-ravintolan vieressä.

Pirtti istuu erinomaisesti Kempeletalon kokonaisuuteen, jonka nimistö vilisee kunnan historiaa.

Kengät jätetään Pirtin ovelle

Ensimmäinen kerros tarkastelee Kempeleen suutaririkasta historiaa ja pitää kunnan jalat maassa tuomalla nimistössään esiin historiallisia kenkänimikkeitä.

Huone 101 sai nimekseen Jatsari, jolla tarkoitettiin aikoinaan poimuvartista miesten nahkasaapasta. Bouliksen kabinetti sai nimekseen hieman modernimman Korkkarin.

130.1 on nimeltään Virsu, joka on tuohesta tehty varreton kenkä. 130.2 sai taas nimekseen edelleenkin käytössä olevan Tossun.

Kurpponen, joksi nimettiin huone 111, taas on harvemmalle tuttu. Kurpponen on jalkine, joka tehtiin yhdestä nahanpalasta taivuttamalla ja kuromalla kiinni nauhoilla. Kurpposia käytettiin erityisesti pienillä lapsilla. Kempeleessä sijaitsi 1900-luvun ensimmäisinä vuosikymmeninä useita kurpposverstaita.

Kempeleen tiluksilla

Toisessa kerroksessa perehdytään Kempeleen historialliseen kartastoon. Itse suuri valtuustosali nimettiin Kembelesaliksi, sillä juuri nimellä Kembele By kunta esiintyi kartoissa jo 1600-luvulla.

Kembelesali muuntautuu kunnan arkikäytössä pienemmiksi kokoustiloiksi, jotka ovat saaneet nimensä kunnan vanhoilta kantatiloilta.

Rautatien länsipuolella sijaitsivat tilat Wuoppola (232.1) ja Sarkkinen (232.3). Itäpuolella taas sijaitsivat kantatilat Pekuri (232.2) ja Kokko (232.4).

Kahvilat kokoontumispaikkoina

Talon kolmannen kerroksen näkyvin tila on työntekijöiden kahvihuone, joten on vain sopivaa, että sen kokoontumistilat ovat saaneet nimensä Kempeleen vanhoista kahviloista ja kokoontumispaikoista.

Huone 306 sai nimen Nälle. Sen nimikaima oli aikoinaan Riihivainiontien ja Koskelantien risteyksessä sijainnut Niemelän torppa, josta sijaintinsa puolesta kehittyi suosittu hevoskyytien pysähdys- ja kahvittelupaikka. Se sai aikanaan lisänimen Nällen baari, vaikka ei koskaan varsinaisesti baari ollutkaan.

Luvaton kahvila ja työläisnuorten illanviettopaikka Kutila toimi aikana, jolloin työväentalon käyttö kiellettiin eikä muuta paikkaa kokoontumiskiellon aikaan nuorille ollut. Perimätiedon mukaan Kutila sai nimensä siitä, että se on ollut niin pieni tupa, että tytöt ovat usein istuneet poikien sylissä kutiteltavana. Kutilan nimi elää nyt uudelleen huoneessa 333.

Huone 334 nimettiin yksinkertaiseksi Myllyksi, sillä Mylly toimitti jauhot kahviloiden leipiin ja nisuihin ja toimi koko kylän kokoontumispaikkana.

Kempeleessä toiminut lounaskahvila Sampola antoi nimensä huoneelle 335. Lounaan lisäksi Sampolasta haettiin myös päivän lehdet.

Lähelle luontoa

Neljännen kerroksen kokoustiloissa lähdetään kempeleläisen luonnon pariin. Kerroksen kaksi kokoushuonetta nimettiinkin kunnan nimikkolajien mukaan: 434 on Paju ja 440 Aurora, auroraperhosen mukaan.

Kunnanjohtaja pääsi itse nimeämään oma huoneensa yhteydessä sijaitsevan pienen kokoustilan ja päätyi osuvasti nimeen Kompassi.