Kempeleen kirkot

Kempeleen vanha kirkko

Monien värikkäiden vaiheiden jälkeen kempeleläiset saivat vuonna 1688 luvan saarnahuoneen rakentamiseen, mutta eivät tyytyneet siihen, vaan rakensivat oikean tornillisen kirkon tunnetun kirkonrakentajan Matti Härmän johdolla. Tyyliltään kirkko kuuluu pohjalaisiin länsitornillisiin tukipilarikirkkoihin, jonka rakenteellinen yleisratkaisu on lähinnä goottilainen. Ulkoseinät on vuorattu punaiseksi maalatulla pystylaudoituksella. Korkea torni toimi aikoinaan myös maamerkkinä merenkulkijoille. Tapuli on luultavasti vuodelta 1769 ja edustaa jo eri tyyliä.

Kempeleen vanhan kirkon maalaukset on tehnyt kuuluisa kirkkomaalari Mikael Toppelius vuosina 1785 - 1795. Alttariseinän Toppelius maalasi 1785. Vasemmalla seinällä on Vapahtaja ristillä ja oikea seinä kuvaa ylösnousemusta. Maalauksissa näkyy rokokoo-aiheisia köynnöskoristelua.

Kaunis saarnatuoli on pohjoisranskalaista tyyliä 1700-luvulta, sitä kannattelee puuäijä, jota kutsutaan Simsoniksi. Mikael Toppelius maalasi saarnatuolin peileihin Vapahtajan, evankelistojen ja apostoli Paavalin kuvat symboleineen.

Kempeleen pyhän kolminaisuuden kirkko

Seurakunta järjesti 1988 kutsukilpailun uuden kirkon suunnittelemiseksi vanhan kirkon läheisyyteen samalle tontille. Kirkon suunnitelmat on laadittu voittaneen oululaisen Jorma Tepon ehdotuksen ''Kuori'' pohjalta. Nimi kuvaa ideoiden pääkohtia: kirkkosalin holvimaista kuorirakennetta, kuten myös kuori- ja alttarialueen korostamista sekä salitilassa että koko rakennuksessa. Kirkkosali on n. 400 ihmistä varten. Kirkkoon liittyy kellotapulirakennelma, joka muodostaa katoksen portin kirkkotarhaan. Uusi kirkko sijaitsee kirkonmäellä siten, että hautausmaa jää uuden ja vanhan kirkon väliin. Hautausmaalla kasvava puusto eristää vanhan puukirkon omaksi kokonaisuudekseen. Modernia rakennustaidetta edustava ja massiivinen tiilikirkko ei häiritse pientä ja siroa puukirkkoa.

Taitelija Pekka Jauhiaisen valmistamat lyijylasityöt, alttaritaulu, viisi kirkkosalin yläikkunaa ja eteisaulan ikkuna, antavat väriä ja sanomaa sisätiloihin. Alttaritaulu kuvaa seurakunnan kasvua Kristuksen ristin valossa. Keskeisenä aiheena on valkea risti, jonka vierestä nousee seurakuntametsä ikään kuin suomalaiset männyt päätyen lehvästöön, jossa on kaksitoista symbolista ihmiskasvoa muistuttaen kahdestatoista apostolista. Ristin alla on käärmeen hahmo, paholaisen symboli, jonka vallan Kristus murtaa.

Alttaritaulu kuvaa ajallista, maallista seurakuntaa. Sen yläpuolella oleva lyijylasityö kuvaa puolestaan taivaallisa seurakuntaa, uskon päämäärää. Työn keskellä ovat kirjaimet A ja O, Jumalan symbolit.

Eteishallissa on lasimaalaus nimeltään ''Elämän puu''. Siellä on myös taiteilija Paavo Tolosen tekemä puuveistos ''Valoa kohti''. Kirkon tekstiilit on suunnitellut ja kutonut Ritva Kärnä. Kirkon uruissa on 17 äänikertaa.

Lähteet: Kempeleen historia 1980, Kempeleen seurakunnan esite.

Kempeleen seurakunta