Kotiseutumuseo

Kirkkotie 18, 90440 Kempele.

Aukioloajat

Kempeleen kotiseutumuseo on avoinna kesäkaudella 2020:

kesäkuu: ti-pe klo 10-14

heinäkuu: ke-la klo 11-15

Tulossa mm. Vanhan ajan viikko 10. - 12.6.2020! Vanhan ajan viikko tänä kesänä vain striimattuna netissä 10. - 12.6. klo 9-10 yhteistyössä Rantalakeuden kanssa. Striimaus katsottavissa Rantalakeuden verkkolehdessä www.rantalakeus.fi. Tallenteet ovat nähtävillä myös lähetyksen jälkeen. Luvassa mm. kinkerit, pajupillin ja luudan teon opastusta, runon lausuntaa. Lisätietoa tapahtumasta Kempeleen kotiseutumuseon Facebookissa sekä museon tapahtumasivulla.

Museon tapahtumat

Museo on avoinna muina aikoina tilauksesta. Opastuksia järjestetään erilaisten ryhmien tarpeisiin. Myös kokousten ja pienimuotoisten tapahtumien järjestäminen mahdollista. Museo on suljettu talvikauden ajan.

Yhteydenotot:

Kirjasto- ja kulttuurijohtaja Anne Toppari, p. 050 463 6457 tai sähköpostitse anne.toppari(at)kempele.fi

Museon aukioloaikoina:

Museonhoitaja Minna Lehtomaa: p. 044 497 2301 tai sähköpostitse minna.lehtomaa(at)kempele.fi

Lahjoitukset

Lahjoituksia otetaan vastaan museon aukioloaikana.

Tiedustelut museonhoitajalta: p. 044 497 2301.

Kempeleen kotiseutumuseo esittelee tyypillistä pohjoispohjalaista pihapiiriä. Erikoisuutena Suomen ainoat asevelitalo ja turpasmökki. Nykyinen hirsinen päärakennus on vuodelta 1886, pirtti, neljä kamaria, porstua ja kaksi kuistia. Vuosisadan alussa Kempeleen Säästöpankki toimi ''pankkikamarissa'' noin 30 vuoden ajan.

Hirsinen navetta on rakennettu v. 1886, sisustus on uusittu 1930-luvulla. Tallipuoji on vuodelta 1897, siinä on neljä erillistä huonetta: talli-, mankeli-, kalusto- ja traktorihuone. Rakennusryhmä kuuluu samaan kokonaisuuteen vanhan kirkon, Junttilan talon ja puutarhaoppilaitoksen vanhojen rakennusten kanssa.

Museoalueelle on siirretty seuraavat rakennukset

• vanha asuinrakennus Oulun Hallituskadulta, toimii näyttelytilana sekä museonhoitajan työtilana

• asevelitalo Sohjanasta

• kalustohuone, rakennettu vuonna 1870 Tyrnävällä

• savusauna 1900-luvun alusta

• kala-aitta Oulun Pikisaaresta vuodelta 1857

• Hemmilän varastoaitta 1880-luvulta

• tuulimylly Tyrnävältä vuodelta 1892

• Turpasmökki, rakennettu vanhan mallin mukaan 1980-luvun alussa. Turpasmökit kuuluivat vuosisadan vaihteen kempeleläismaisemaan, erityisesti Honkasen alueella niitä oli runsaasti, vielä 50-luvulle asti.

Rantalakeuden naisen kansallispuku

Rantalakeuden kansallispukuun kuuluu pitkä körtillinen röijy, jonka esikuva on 1700-luvun loppupuolelta. Se voi olla joko musta tai vadelmanpunainen. Myös takapainoisesti poimutetun hameen värivaihtoehdot ovat samat. Röijy on samalla paita ja takki, erillistä puseroa ei tarvita. Kiinnitys on hattuneulan avulla. Esiliinoja on kolme, valkoinen palttinainen, tummansinipohjainen silkkiraidoitettu ja kukallinen painokangasesiliina. Huivivaihtoehtoja on kaksi, valkoinen pellavapalttinainen ja ruudullinen silkkihuivi. Sukat ovat joko punaiset tai vihreät käsin neulotut villasukat. Tykkimyssyn kopan esikuva on löytynyt Hailuodon museosta. Se on runsaasti kirjailtua kermanväristä silkkiä, koristeena tykkipitsi. Pukua on valmistettu yksi mallikappale, joka on esillä Kansallispukumuseossa.

Tervetuloa viihtymään ja viettämään kesää Matturin pihapiiriin!