Johtoryhmän blogi: varhaiskasvatuksen johtaja - Lupaa tylsää uutta vuotta ja samalla edistät aivoterveyttä

ma tammik. 05 15:16:00 2026

Vuodenvaihde tarjoaa luontevan hetken tarkastella omaa elämää ja pohtia mahdollisia muutoksia. Uusi vuosi innostaa usein tekemään lupauksia, jotka liittyvät esimerkiksi työtahtiin, arjen sujuvuuteen tai perheen kanssa vietetyn ajan lisäämiseen. On luonnollista haluta parantaa elämänhallintaa ja näyttää hyvää esimerkkiä myös lapsille. Kuitenkin suuret ja äkilliset muutokset jäävät harvoin pysyviksi, vaikka niiden tekeminen tuntuu houkuttelevalta. Pienemmillä, harkituilla muutoksilla voi olla paremmat mahdollisuudet onnistua. Voisiko esimerkiksi lupaus sallia itselle ja läheisille enemmän tylsyyttä vuonna 2026 olla hyödyllinen?

Tylsyys saattaa kuulostaa tässä ajassa vanhemman näkökulmasta ongelmalta, joka täytyy ratkaista nopeasti. Lapsen tylsät hetket voivat nostaa pintaan monenlaisia tunteita, ikäviäkin. On luonnollista, että tylsyys herättää joskus levottomuutta, mutta siihen kannattaa suhtautua rauhallisesti ja luottavaisesti. Vanhempana on inhimillistä haluta täyttää lapsen vapaa-aika erilaisilla aktiviteeteilla. Mutta todellisuudessa juuri nuo tyhjät hetket – ne, joissa lapsi pyörii lattialla, huokailee tylsyyttä ja etsii tekemistä ovat arvokkaita hänen aivoterveydelleen. Kun lapsi ei saa valmista ohjelmaa tai jatkuvaa virikettä, hänen aivonsa joutuvat etsimään uusia tapoja täyttää aikaa. Tämä käynnistää luovan ajattelun prosessin. Leikit syntyvät spontaanisti: tyynyistä tulee linnoitus, kepeistä taikasauvoja ja tavallisesta tuolista avaruusalus. Tylsyys antaa tilaa mielikuvitukselle, joka on lapsen oppimisen peruskivi. Esimerkiksi liiallinen digitaalinen viriketulva voi heikentää lapsen kykyä keskittyä. Kun lapsi tottuu siihen, että joku muu tarjoaa aina seuraavan aktiviteetin, hänen aivonsa oppivat “odottamaan” nopeita palkintoja. Tylsyys tukee lapsen oppimista, kärsivällisyyttä ja itsesäätelyä sekä auttaa kehittämään taitoja, jotka ovat tärkeitä myös aikuisena. Lisäksi hiljaiset hetket antavat lapselle mahdollisuuden tunnistaa omia kiinnostuksen kohteitaan ja vahvistavat hänen kykyään ohjata omaa toimintaansa. Lapsi huomaa osaavansa keksiä ratkaisuja ja ideoita itse.

Miten vanhempi voi sitten tukea lapsen terveellistä tylsyyttä? Tervettä tylsyyttä voi tukea vähentämällä vapaa-ajan ohjelmointia ja antamalla tilaa lapsen omille leikeille. Vanhemman ei tarvitse keksiä lapselle tekemistä, vaan riittää, että on saatavilla ja tukee tarvittaessa. Lapselle voi tarjota mahdollisuuksia valita tekemistään, mutta kaikkea ei tarvitse suunnitella etukäteen, joskus on hyvä antaa aikaa myös päämäärättömälle puuhailulle. Kohtuullinen ruutuaika ja turvallinen läsnäolo riittävät. Lapsen mielikuvitus aktivoituu, kun aikataulut eivät ole liian tiukkoja. Kun sallimme lapselle tylsistymisen, annamme hänelle mahdollisuuden kasvaa luovaksi, tasapainoiseksi ja omatoimiseksi ihmiseksi. Seuraavan kerran, kun lapsi toteaa ”tylsää”, voit ajatella, että se on hyvä asia. Anna siis tylsyyden tulla vuonna 2026! Mitä voisikaan parhaimmillaan tapahtua?

Virpi Uutela
Varhaiskasvatuksen johtaja