Johtoryhmän blogi: kunnansihteerin ajatuksia työuran päättyessä

pe 21. tammikuuta 2022 14.58.00

Enpä tiennyt vuonna 1982 muuttaessamme Kempeleeseen, mitä tuleman pitää, kun räntäsateessa ja sohjossa kahlasimme sokkona ostettuun rivitaloasuntoon. Enpä tiedä vielä seniorinakaan, mitä tuleman pitää, kun nyt talvenselän taittuessa jään pois työelämästä.

Palkanlaskijana aloitin virkaurani Kempeleessä ja kunnansihteerinä sen nyt tammikuun lopussa lopetan. Ensimmäinen työpisteeni kunnantalolla oli kolmen henkilön yhteinen työhuone kunnan puhelinvaihteen takana. Paperi ja laskukone olivat tärkeimmät työvälineet. Palkkatapahtumat tallennettiin palkkajärjestelmään kunnan käsiarkistoon sijoitetulla yhdellä päätelaitteella vuorotellen. Tilinauhat postitettiin tai jaettiin työpisteisiin.

Palkka- ja taloushallinnon järjestelmät olivat ensimmäiset tietotekniset sovellukset, jotka tulivat kuntiin. Ne kehittyivät kovaa vauhtia ja pian meillä kullakin oli oma päätelaite ja oma työhuone. Yhteinen matriisikirjoitin oli sijoitettu erilliseen äänieritettyyn tulostushuoneeseen. Keskusyksikkö sijaitsi ns. tietokonehuoneessa, jonka lämpötilaa ja ilmankosteutta piti tarkkailla. Päivän päätteeksi kukin meistä palkanlaskijoista otti vuorollaan varmuuskopiot päivän töistä isoille levypakoille.

Varsinaista ATK-henkilöstöä kunnassa ei tuolloin vielä ollut. Palkat menivät jo suoraan pankkitileille, mutta pankkilakon aikaan jouduimme tilaamaan pankista rahaa ja jakamaan sen itse kullekin palkansaajalle tilipussissa. Voi, sitä laskemisen ja täsmäämisen määrää taloushallinnossa ennen seteleiden ja kolikoiden pankista noutamista. Piti varmistaa, että kukin saa pennilleen oikean summan tilipussiinsa.

Opintovapaani jälkeen hoidin talousjohtajan ja hallintojohtajan sijaisuuksia sekä Vihiluodon kansanterveystyön kuntainliiton purkuprojektia. Hailuodon, Oulunsalon ja Kempeleen kunnat olivat sopineet, että kuntainliitto puretaan. Sopimuksen käytännön toteuttamisesta vastasi isoimpana jäsenenä Kempeleen kunta. Projekti oli mielenkiintoinen ja teinkin Tampereen yliopistolle siihen liittyvän lopputyöni: Henkilökunnan oikeudellinen asema kansanterveystyön kuntainliiton purkautuessa.

Hallintosihteerinä toimiessani muuttui Suomen raha euroiksi ja vuosituhannen vaihteessa pelättiin, että tietojärjestelmät kaatuvat. Tässä vaiheessa tietojärjestelmiä ja sovelluksia oli niin terveyspalveluissa kuin tekniselläkin puolella. Nyt huvittaa, mutta silloin huoli järjestelmien kaatumisesta oli aito. Jatkoin hallinnossa hallintosihteerinä uuden toimintamallin käyttöönottoon saakka, jolloin minut siirrettiin hallintojohtajaksi.

Iso muutos tehtävissäni tapahtui, kun tilaaja-tuottajamallista luovuttiin 2014 ja tukipalvelukeskus purettiin 2015. Tukipalvelukeskuksessa ollut henkilöstö palautettiin yksiköihin. Hallintojohtajalle muutoksessa tuli seitsemän suoraa alaista. Luotettavan, joustavan ja asiantuntevan tiimini kanssa hoidamme vielä viimeisen yhteisen ja historiallisenkin projektin, aluevaalit. Varsinainen rutistus keskittyy vaaliviikonloppuun ja varsinaiseen vaalipäivään 23.1. Oman kunnan vaalitulos on selvillä toki sunnuntai-iltana, mutta lopullinen aluevaltuuston kokoonpano varmistuu keskiviikkona 26.1. aluevaalilautakunnan vahvistettua tuloksen. Jännitettävää riittää siis työurani loppuun saakka.

Jos työssäni, tehtävissäni ja suorittamistavoissa on tapahtunut vuosien varrella lukuisia muutoksia, niin on myös kunnan hallinnossa. Kun aloitin Kempeleen kunnassa, oli lauta- ja toimikuntia yhteensä 41 kappaletta. 1.1.1989 toimielimiä yhdistettiin siten, että niitä jäi jäljelle 25. Vuoden 1993 alusta siirryttiin kolmen lautakunnan malliin ja valtuustokaudella 1997-2000 kokeiltiin ensimmäistä kertaa valtuuston jakautumista ns. tiimeihin. Tiimimallia jatkettiin valtuustokautena 2001-2004. Yksi valtuustokausi ehdittiin kokeilla tilaaja-tuottajamallia.

Vuoden 2009 alusta toteutettiin uusi toimintamalli, valiokuntamalli. Lautakuntia ovat vain lakisääteiset tarkastus- ja keskusvaalilautakunta sekä viranomaislautakunta. Kempeleessä haluttiin palvelut saada järjestettyä asiakaslähtöisesti siten, etteivät hallinnolliset rajat ole esteinä. Haluttiin reagoida kuntakentän muuttuneisiin olosuhteisiin ja vastata kasvavan kunnan palvelutarpeeseen. Toimintamallilla pystytään hyödyntämään kunnassa olemassa olevaa osaamista ja luovuutta. Lisäksi nähtiin, että sillä pystytään turvaamaan talouden ja toiminnan tasapaino. Valiokuntamallia kehitetään ja arvioidaan edelleen säännöllisesti.

Laskeskelin, että olen ehtinyt toimia sihteerinä noin kolmessasadassa kunnanhallituksen kokouksessa ja reilussa sadassa valtuuston kokouksessa. Yhteisöllisyysvaliokunnan vastuuhenkilönä olen toiminut 13 vuotta. Luottamushenkilöiden kanssa vuorovaikutus on ollut vaivatonta ja antoisaa. Kempeleessä luottamushenkilöt ovat sitoutuneet tehtäväänsä ja se näkyy kykynä ja haluna onnistua vaikeissakin asioissa.

Kunta-alalta eläköityy vuosina 2021 -2030 Kevan selvityksen mukaan joka kolmas. Pohjois-Pohjanmaalla eläköityvien osuus ko. ajanjaksona on 34,3 % henkilöstöstä. Vanhuuseläkkeelle kunta-alalta siirtyvien keskimääräinen eläkeikä on 64 vuotta ja kolme kuukautta. Kuulun tähän kuvattuun joukkoon. Minulle eläkkeelle siirtyminen on innostavaa ja ”jännää”, vaikka se herättääkin minussa monenlaisia tunteita. Työroolista ja työyhteisöstä luopuminen on haikeaa, sillä työllä on ollut hyvin keskeinen merkitys elämässäni. Mutta tuskin tunnen eläkkeellä itseäni hyödyttömäksi ja tarpeettomaksi. Uskon, että alun totuttelun jälkeen harrastukset, vapaa-aika, perhe ja ystävät saavat enemmän tilaa. Saa nähdä, mitä haaveita rohkaistun toteuttamaan tai jopa kokeilemaan jotain ihan uutta.

Olen onnekas. Voin hyvillä mielin luovuttaa viestikapulan seuraajalleni ja kiittää. Kiittää teitä kaikkia. Olette olleet iso, tärkeä osa elämääni vuosien/vuosikymmenien ajan.

Virva Maskonen
kunnansihteeri

Lisätietoa