Johtoryhmän blogi: kunnanjohtaja - Perinnetyö on aktiivista Kempeleessä
pe tammik. 10 09:17:00 2025
Perinteiset museon joulumarkkinat järjestettiin Kempeleen kotiseutumuseon pihapiirissä joulunalusviikolla. Markkinat ovat kasvattaneet suosiotaan vuosi vuodelta, eikä edes lumettomuus ja kirpakka ja viimainen pakkassää säikäyttäneet tänä vuonna: markkinoilla kävi tuhansia vieraita läheltä ja kaukaa. Tänä aamuna vastaanotin puolestaan painotuoreen Kempeleen Niittyrannan alueesta kertovan julkaisun. Tämän alueen historiaa ja asukkaiden muistitietoa sisältävän kirjasen on toimittanut Timo Still, aktiivinen kempeleläinen perinnetiedon kerääjä, kokoaja ja julkaisija.
Museon joulutapahtuma ja Niittyrannan historiikki ovat hyviä esimerkkejä kokonaan uudelle tasolle viime vuosina nousseesta Kempeleen perinnetyöstä. Ryhtiliikkeen taustalla on valtuuston strategiatyö vuodelta 2022. Strategiseen Kempele-sopimukseen nostettiin yhdeksi mittaroiduksi tavoitteeksi se, että kunnan ”historiaa ja perinteitä vaalitaan”. Alle kolmannes kunnan asukkaista on syntyperäisiä kempeleläisiä, mikä korostaa tarvetta tuoda kunnan historiaa, vaikuttajia ja juuria esille. Tätä valtuuston tahtotilaa on lähdetty toteuttamaan määrätietoisesti sekä kunnan toiminnoissa, että kunnan ja kolmannen sektorin yhteistyönä.
Vaikka Kempele on väestöpohjaltaan verrattain nuorta, ja kehityskaari voimakkaasti kehittyvänä kasvukuntana vain noin viidenkymmenen vuoden mittainen, kunnassa on runsaasti historiallisia kohteita. Aivan kunnan ytimessä sijaitsee Kempele-museon pihapiiri lukuisine historiallisine rakennuksineen. Pihapiiriä ja sen rakennuksia on kunnostettu viime vuosina suunnitelmallisesti, ja siitä on muodostunut helposti saavutettava ja suosittu tapahtuma-alue.
Museoalueen välittömässä läheisyydessä sijaitsevat myös 1600-luvun lopulla rakennettu ja vastikään peruskorjattu Kempeleen vanha kirkko sekä Pirilän vanha pihapiiri kunnostustyön alla olevine hirsiaittoineen. Listaan voidaan lisätä myös muun muassa Junttilan vanha tila, Kempeleen-Salon Osuusmeijeri rakennuksineen, Ketolanperän vanhan koulu ja Kirkonkylän koulun pieni hirsinen C-rakennus, jonka muuttamisesta koulumuseoksi on tehty jo päätös.
Vanhat kohteet ja niistä huolehtiminen ovat tärkeä ja näkyvä osa historian vaalimista, mutta historia saadaan elämään vasta aktiivisella perinnetyöllä. Kunta on resursoinut kuluvalla valtuustokaudella tähän työhön museo- ja kulttuurikoordinaattorin, ja nimennyt veteraanien perintöä vaalivan perinnetoimikunnan.
Aivan keskeistä roolia kunnan historian esilletuomisessa kantaa erinomaisen aktiivinen ja osaava vapaaehtoisten kotiseutuyhdistys, Kempele-Seura. Se kokoaa hajallaan olevaa perinnetietoa, kuvia ja esineitä, ja digitoi aineistoja helposti saavutettavaan muotoon. Yhdistys myös lisää asukkaiden kotiseututietoutta erilaisin tapahtumin, luennoin, julkaisuin, tuottein ja porinapiirein, ja laatii perinnetyötä koskevia aloitteita, järjestää perinnetalkoopäiviä, on mukana kunnan tapahtumissa, palkitsee perinnetyöaktiiveja ja tekee laajaa yhteistyötä niin kunnan, koulujen kuin eri sidosryhmienkin kanssa.
Jalkaväen kenraali Adolf Ehrnrooth totesi aikanaan viisaasti, että ”kansa, joka ei tunne menneisyyttään, ei hallitse nykyisyyttään, eikä ole valmis rakentamaan tulevaisuutta varten”. Kempele on päättänyt huolehtia yhdessä kolmannen sektorin toimijoiden kanssa siitä, että sen historia tunnetaan ja menneisyyden perusta nykypäivälle tiedetään. Vaikka matkaa vielä on, olemme jo päässeet hyvään vauhtiin.
Tuomas Lohi
Kunnanjohtaja
