Johtoryhmän blogi: kunnanjohtaja - Kolme pointtia vuoteen 2025
pe tammik. 03 08:43:00 2025
Uusi vuosi on pyörähtänyt pikkupakkasessa käyntiin. Keli on pysytellyt alkutalven Kempeleessä leutona, ja lumi antanut odottaa itseään. Kempeleen kunnan hiihtohaasteen (https://link.webropol.com/s/hiihtohaaste2024-2025) vaativuuskerroin lisääntyy, mikäli kunnon latuja joudutaan vielä pitkään vartomaan. Onneksi vaihtoehtoja ja olosuhteita kuitenkin löytyy, ja peruskuntoa on mahdollista ylläpitää ja kehittää lukuisilla muillakin liikuntamuodoilla. Kaikki liike, alkaen hyötyliikunnasta, on hyväksi mielelle, terveydelle ja hyvinvoinnille.
Hyvää peruskuntoa tullaan kysymään alkaneena vuonna kunta-alalla toimivilta päättäjiltä ja viranhaltijoilta. Haasteita on hoidettavaksi ja muutoksia kasapäin ratkottavaksi koko kuntakentällä, eikä Kempelekään niitä pakoon pääse. Nostan esiin kolme teemaa, jotka tulevat varmasti näkymään alkaneen vuoden aikana niin mediassa, somessa, päätöksenteossa kuin asukkaiden palveluissakin.
Työ- ja elinkeinopalvelut uudistuvat
Työ- ja elinkeinopalvelut siirtyivät kokonaisuudessaan kuntien vastuulle 1.1.2025. Aiemmin tehtävää on hoidettu jaetuin vastuin yhdessä kuntien, valtion TE-keskusten ja Ely -keskusten kanssa. Uudistuksessa valtiolta siirtyi kuntiin yli 4 000 työntekijää, Kempeleeseen 10. Tämän rahavirtoinakin useamman miljardin kokoluokan uudistuksen isona tavoitteena on saada aikaan palvelurakenne, joka edistää työntekijöiden nopeaa työllistymistä ja lisää työ- ja elinkeinopalvelujen tuottavuutta, saatavuutta, vaikuttavuutta ja monipuolisuutta.
Palvelujen siirto kunnille tuo te-palvelut lähemmäksi asiakkaita. Kun työllisyyspalvelut, kunnan koulutuspalvelut sekä elinkeinopalvelut ovat saman järjestäjän vastuulla, tukevat palvelut nopeamman työllistymisen tavoitetta. Kunnilla on hyvät lähtökohdat tarjota asiakkaille kohdennettuja ja paikallisten työmarkkinoiden tarpeisiin sopivia palveluja. Eikä kyse ei ole vain työllisyyden edistämisestä, sillä kunnat saavat vahvistuvien peruspalvelujen myötä lisää työkaluja elinvoiman edistämiseen.
Suomeen perustettiin osana uudistusta 45 kuntien muodostamaa työllisyysaluetta. Kempele kuuluu Oulun seudun työllisyysalueeseen yhdessä 11 kunnan kanssa (Hailuoto, Ii, Kempele, Liminka, Lumijoki, Muhos, Oulu, Pudasjärvi, Tyrnävä, Utajärvi ja Vaala). Oulu toimii työllisyysalueen vastuukuntana ja järjestää tietyt erityispalvelut keskitetysti, mutta muuten työllisyyspalvelujen henkilöstö työskentelee kunkin kunnan palveluksessa. Oulun seudun työllisyysalueella on kaikki eväät onnistua. Seutu muodostaa vahvan ja yhtenäisen asiointi- ja työssäkäyntialueen, ja yhteistoimintaa on jo ehditty hioa muutama vuosi työllisyyden kuntakokeilussa.
Alue- ja kuntavaalit ensikertaa samanaikaisesti
Suomessa on 21 sosiaali- ja terveydenhuollon sekä pelastustoimen palveluja järjestävää hyvinvointialuetta ja 308 kuntaa. Täysi-ikäiset suomalaiset pääsevät äänestämään ja valitsemaan ensikertaa historiassa luottamushenkilöt aluevaltuustoihin ja kuntien valtuustoihin samanaikaisissa vaaleissa sunnuntaina 13.4.2025. Uusien valtuustojen toimikausi alkaa 1.6.2025 ja päättyy 31.5.2029.
On tärkeää, että mahdollisimman moni äänestää vaaleissa. Sekä aluevaltuustoissa, että kuntien valtuustoissa päätetään paitsi alueen ja kunnan tulevaisuuden suunnasta, myös jokaisen asukkaan arkeen ja palveluihin vaikuttavista asioista. Äänestämällä voi vaikuttaa siihen, ketkä päätöksiä ovat tekemässä ja millaisia päätöksiä lopulta tehdään. Hyvinvointialue Pohteen aluevaltuustoon valitaan 79 aluevaltuutettua ja Kempeleen kunnan valtuustoon 39 valtuutettua.
Talouden tasapainottaminen vaatii toimia
Hyvinvointialueille ja kuntiin valittavat uudet valtuustot aloittavat toimikautensa hankalassa taloudellisessa tilanteessa. Koko julkinen talous on ollut jo pitkään alijäämäinen, hyvinvointialueet kamppailevat massiivisten talousongelmien kanssa, ja kuntataloudessakin happivajetta on ollut jo pitkään. Eikä käännettä parempaan ole odotettavissa, sillä eduskunnan joulun alla hyväksymä valtion budjetti vuodelle 2025 ei Kuntaliiton arvion mukaan vahvista kuntataloutta. Päinvastoin, riski tulojen ja menojen kohtaannon heikentymisestä entisestään on jopa todennäköinen.
Kempeleen kunnan vuoden 2025 talousarviossa tilikauden alijäämäksi on ennakoitu reilut miljoonaa euroa. Talous ei siis ole tasapainossa. Käyttötaloutta haastaa kasvukunnalle tyypillisesti jatkuva lisäresurssien tarve eri palveluissa. Lisäksi Kempeleessä erityinen haaste on kunnan isoja investointeja seuraavassa nopeassa velkaantumisessa ja siitä johtuvassa lainanhoitokulujen kasvussa. Tasapainon saavuttaminen edellyttää sopeutustoimien jatkamista tulevan vuoden aikana, ja kunnan investointiohjelmaakin on välttämätöntä keventää aiemmin suunnitellusta. Nämä päätökset eivät ole mukavia, mutta niitä on pakko tehdä. Talouden hallinta on perusedellytys kunnan itsenäisyydelle.
Reipas ja rohkea Kempele
Vuoteen 2025 voidaan suunnata hyvillä mielin. Kempele lukeutuu Suomen elinvoimaisimpaan kuntajoukkoon, eivätkä kunnan vahvuudet ole kadonneet haastavista ajoista huolimatta mihinkään. Tontit käyvät erinomaisesti kaupaksi ja Kempele lukeutuu harvalukuiseen kasvukuntien joukkoon Suomessa.
Uusi valtuusto pääseekin kehittämään kuntaa vahvalta pohjalta. Veto- ja pitovoiman ankkureina ovat toimivat laadukkaat palvelut ja liikenneyhteydet, monipuolinen ja kehittyvä työpaikkavaranto, viihtyisä asuinympäristö, hyvät ulkoilu- ja liikuntaolosuhteet, alhaiset asumiskustannukset, opiskelumahdollisuudet sekä jouheva asioiden hoito ja päätöksenteko. Kempele on monien mahdollisuuksien kasvukunta, jossa asioita edistetään yhdessä, reippain ottein ja rohkeasti.
Riemullista vuotta 2025!
Tuomas Lohi
Kunnanjohtaja
