Johtoryhmän blogi: kunnanjohtaja - Kempeleen tilinpäätös 2023 selvästi plusmerkkinen

ma maalisk. 25 19:30:00 2024

Vuosi 2023 piti jo totuttuun tapaan kunnan eri toimijat ja päätöksentekijät kiireisinä, jotta kasvukunnan palvelut onnistuttiin järjestämään, toimintoja kehittämään ja olosuhteita rakentamaan suunnitellusti. Iso kuva kehityksen suunnasta pysytteli läpi vuoden kovin usvaisena. Epävarmuus kalvoi kaikkialla. Venäjä jatkoi Ukrainan moukarointia, eikä rauhanponnisteluissa edetty. Yleinen taloustilanne jatkui epävakaana ja suhdanne alavireisenä. Kotitaloudet kärvistelivät kohonneiden elinkustannusten kourissa. Yritykset puolestaan panttasivat investointipäätöksiä ja kipuilivat pahenevan työvoimapulan kanssa. Tämä kaikki terävöitti osaltaan kielenkantoja myös sosiaalisessa mediassa. Kierrokset kävivät erityisen kovina kesän rasismikeskustelujen aikaan.

Vaikka iso kuva näyttäytyi jossain määrin mollivoittoisena, valon pisaroitakin riitti rutkasti. Kyse onkin lopulta siitä, tarkentaako katseen ruusun piikkeihin vaiko sen kauniiseen kukkaan.

Positiivisten uutisten vuosi

Alavireinen suhdannetilanne heijastui myös Kempeleeseen, vaikka kunnan näkymät pysyivätkin kokonaisuutena hyvät: keskeiset palvelut toimivat ja kunnan elinvoimaa kuvaavat indikaattorit olivat suotuisassa asennossa. Positiivista uutisoitavaakin riitti säännölliseen tahtiin.

Kempeleen kunnalle myönnettiin alkukeväällä Urheilugaalassa Pohjois-Pohjanmaan liikkuvin kunta -palkinto. Perusteluissa korostettiin erityisesti kunnan pitkäjänteistä työtä liikuntaolosuhteiden kehittämisessä ja liikkumisen edistämisessä. Suomen Tivolin siirtyminen Oulusta Kempeleeseen sai sekin kevään aikana runsaasti huomiota. Huvipuiston ensimmäinen kesä uudessa sijainnissaan sujuikin jopa odotuksia paremmin. Positiivista huomiota kunta sai runsaasti myös perinteikkään kesäteatteri Meri Oulun ilmoituksesta siirtää toimintansa Oulusta Kempeleeseen kesällä 2024. Urheilussakin tuli laajalla rintamalla menestystä, niin yksilö- kuin joukkuelajeissakin. Ehkäpä eniten valtakunnallista näkyvyyttä sai Kempeleen Kirin miesten superpesisjoukkue, joka juhli historiansa ensimmäistä pronssimitalia kauden päätteeksi.

”Superonnellinen Kempele”, kuten Ilta-Sanomat joulun alla kirjoitti, pärjäsi mainiosti myös kansallisissa elinvoimavertailuissa. WSP Finland arvioi syksyllä elinvoimaisimmat kunnat, ja tarkasti maakuntien ja suurten kaupunkiseutujen elinvoimaisuutta ja kykyä sopeutua tulevaisuuteen. Mukana tutkimuksessa olivat kaikki manner-Suomen kunnat. Kempeleen kunta sijoittui rankingissa sijalle 9, Oulun kaupunki sijalle 23 ja Limingan kunta sijalle 31. Myös aluekehittämisen konsulttiyhtiö MDI:n loppuvuonna julkaisema EVP-indeksi osoitti, että Kempeleessä riittää elinvoimaa, vetoa ja pitoa. MDI on laskenut kaikkien manner-Suomen 293 kunnan elinvoiman, vetovoiman ja pitovoiman. Tässä mittauksessa Kempele sijoittui alle 20 000 asukkaan kuntien vertailussa toiseksi heti Kauniaisen jälkeen. Kuntarankingin ylimmästä viidenneksestä löytyi Kempeleen lisäksi Oulu.

Suomen heikko taloussuhdanne koettelin vuoden aikana erityisesti rakennusalaa ja hyydytti asuntomarkkinat. Lohdullista oli kuitenkin se, että Kempele ylsi yhdessä Oulun kanssa asuntomarkkinoiden tilaa kuvaavassa Hypon Asuntoluottoluokituksessa, joka tarkastelee kaikkia manner-Suomen asuntomarkkina-alueita niiden riskitasojen kautta, A-luokkaan tai parempaan yhdessä 21 muun suomalaisen kunnan kanssa. Asuntovelalliselle tai omistusasuntoa ostavalle kunnan turvallisempi luokitus voi tarkoittaa yksinkertaistaen halvempaa lainaa. Korkeamman riskitason kunnassa lainaehdot puolestaan voivat olla huonommat, sillä asuntorahoittaja uskoo asunnon arvon laskevan tulevaisuudessa.

Taloustilanne säilyi positiivisena

Kempeleen kunnan taloustilanne säilyi vielä vuoden 2023 aikana vakaana. Tilikauden tulokseksi muodostui noin 1,9 miljoonaa euroa ja ylijäämäksi noin 2,6 miljoonaa euroa. Verotulot ja valtionosuudet kertyivät odotettua paremmin, ja eri prosessien kulukuri piti pääosin. Talousarvio ylittyi isommin vain varhaiskasvatuksessa (n. 0,5 miljoonaa euroa), mikä selittyy paitsi kunta-alana poikkeuksellisen suurilla palkankorotuksilla myös varhaiskasvatuksen kysynnän kasvulla erityisesti alle 3-vuotiaiden lasten hoidon osalta. Näihin ei talousarviovaiheessa osattu riittävästi varautua. Toisaalta hallintopalveluissa ja teknisissä palveluissa talousarvio alittui selvästi. Kokonaisuutena kuntien talous elää tällä hetkellä vaikeasti ennustettavassa turbulenssissa johtuen paitsi yleisestä taloussuhdanteesta myös julkisen sektorin jättiuudistusten (hyvinvointialueet, TE-uudistus) taloudellisista vaikutuksista. Nämä uudistukset vaikuttavat dramaattisesti kunnan meno- ja tulovirtoihin.

Kempele investoi vuoden 2023 aikana voimallisesti kiinteistöihin, alue- ja katuinfraan sekä liikuntaolosuhteisiin. Kirkonkylätalon jätti-investointi valmistui marraskuun lopussa, Linnakankaan koulun laajennushanke jo kuukautta aiemmin. Nämä kaikki luovat edellytyksiä monipuoliselle ja laadukkaalle palvelutuotannolle, mutta kasvattavat samalla kunnan velkataakkaa ja kaventavat siten tulevien vuosien taloudellista liikkumavaraa. Yksi kunnan lähivuosien suurimmista haasteista onkin sovittaa välttämättömät investointipaineet ja kunnan velkaantumistahti siedettävälle uralle.

Kuntataloutta sopeutettava

Suomen julkinen talous on ollut jo reilun vuosikymmenen pahasti alijäämäinen. Kuntienkin talous on kääntymässä rajusti pakkaselle, myös Kempeleessä, eivätkä tulevien vuosien ennakkotiedot valtionosuuksien ja verotulojen kertymistä lupaa kuntakentälle hyvää. Talousarviossa 2024 Kempeleen tilikauden tulos on arvioitu 3,2 milj. euroa alijäämäiseksi. Myös vuodet 2025 ja 2026 näyttävät tällä hetkellä reippaasti alijäämäisiltä. Samaan aikaan kunnan investoinnit ovat korkeat, vuositasolla yli 20 miljoonaa euroa. Alijäämäisen käyttötalouden ja korkeiden investointien myötä lainakanta ja korkokulut kasvavat merkittävästi.

Strategisessa Kempele-sopimuksessa on linjattu, että kunnan talous on pidettävä tasapainossa. Kunnanhallitus päättikin kokouksessaan 27.11.2023 käynnistää Kestävän talouden ohjelman laatimisen vuosille 2024 - 2026. Ohjelmassa käydään läpi käyttötalouden toimintakulujen ja -tuottojen sopeutuskeinot, veronkorotusmahdollisuudet sekä tarkastellaan kunnan investointitasoa. Talouden tasapainottamiskeinoja käydään kunnan eri prosessien kanssa läpi ja sopeuttamisideoita pyydetään myös kuntalaisilta, henkilöstöltä ja luottamushenkilöiltä. Tavoitteena on koostaa maaliskuun loppuun 2024 mennessä aineisto jatkokäsittelyä ja toimenpiteitä varten. Kunnan talouden saattaminen tasapainoon edellyttää rahoituspohjan vahvistamista nettona 4-5 miljoonalla eurolla.

Väestömäärä lisääntyi hallitusti, työllisyystilanne heikentyi

Suomen väestömäärä lisääntyi vuoden 2023 aikana 40 588 ihmisellä. Kasvu perustui käytännössä täysin nettomaahanmuuttoon (+58 500). Lapsia syntyi 43 320. Määrä oli viimeksi näin alhainen koleravuotena 1836 ja nälkävuotena 1868. Kokonaishedelmällisyysluku jäi 1,26:een, mikä oli alhaisempi kuin kertaakaan tilastohistoriassa vuodesta 1776 alkaen. Suomessa oli vain 31 kuntaa, Kempele mukaan lukien, joissa oli enemmän syntyneitä kuin kuolleita. Koko Suomen tapaan myös Pohjois-Pohjanmaan kuntien väestökäyrät ovat pahasti laskusuunnassa. Sama trendi on tarttunut jo useimpiin Oulun seudunkin kuntiin.

Kempeleen väestömäärän kehitys poikkesi valtavirrasta ja jatkoi kasvu-uralla vuoden 2023 aikana, vaikka asuntomarkkinat ovat pysähdyksissä ja uudisrakentaminen maltillista. Kempeleessä asui vuoden 2023 lopussa 19 516 ihmistä. Kasvua vuoden aikana +237 asukasta (+1,23%). Lapsia syntyi 220 (-10), ihmisiä kuoli 134 (+26) ja muuttovoittoa kertyi +145 ihmistä (+105). Suluissa vertailu vuodentakaiseen tilanteeseen. Työllisyystilanne heikkeni vuoden loppua kohden. Joulukuun lopussa Kempeleessä oli 869 työtöntä (9,5%). Kasvua vuodentakaiseen 191 työtöntä. Toisaalta uusia yrityksiä perustettiin kuntaan aiempien vuosien tahtiin (115 uutta yritystä). Epävarma taloussuhdanne vaikutti kuitenkin siihen, että yritykset pidättäytyivät uusien työntekijöiden rekrytoinneista ja olivat muutenkin varovaisia kasvun hakemisessa ja isommissa investointipäätöksissään.

Uusi hallitusohjelma antaa suuntaa tulevien vuosien kehitykselle

Kansa äänesti uuden eduskunnan kokoonpanosta loppukeväällä 2023. Hallitusta alettiin kasata suurimman puolueen Kokoomuksen puheenjohtajan johdolla heti vaalin jälkeen. Valmista tuli 20. kesäkuuta, kun Tasavallan presidentti Sauli Niinistö nimitti itsenäisen Suomen 77. hallituksen. Pääministeriksi nousi Kokoomuksen Petteri Orpo.

Uuden hallituksen monisatasivuinen ohjelma sisältää runsaasti kuntia koskevia linjauksia lähivuosille. Ohjelmassa on muun muassa kirjauksia kuntien toimintavapauden lisäämisestä, tehtävien eriyttämisestä, normien purusta ja sääntelyn vähentämisestä. Merkittäviä ovat myös aikeet puuttua kuntien in-house -yhtiöiden asemaan ja pyrkimys uudistaa koko varsin monisyinen kuntien rahoitus- ja valtionosuusjärjestelmä vastaamaan paremmin nykytarpeita. Lisärahaa ohjelmassa luvataan muun muassa perusopetukseen ja toisen asteen koulutukseen, kun taas vapaasta sivistystyöstä leikataan. Kokonaisuutena hallitus tavoittelee julkisen talouden vahvistamista useilla miljardeilla euroilla vaalikauden aikana. Tässä tekemistä riittääkin, julkinen talous kun on painumassa odotettuakin pahemmin alijäämäiseksi. Edessä on epämiellyttäviä sopeuttamisen vuosia niin valtiolla, hyvinvointialueilla kuin kunnissakin.

Usko tulevaisuuteen kantaa

Kempele lukeutuu edelleen vetovoimaisimpien kasvukuntien joukkoon Suomessa. Alueen yrityskanta vahvistuu tasaiseen tahtiin, mikä lisää työpaikkoja, parantaa työllisyystilannetta ja vahvistaa kunnan työpaikkaomavaraisuutta. Kempeleen sijainti osana väestörakenteeltaan nuorta Oulun seutua, vahvan koulutuskaupunki Oulun kupeessa, on erinomainen. Kansainvälinen lentokenttä ja satama-alue, nelostie sekä rautatie asemineen luovat tärkeää perustaa tulevaisuuden Kempeleenkin rakennustyölle.

Kunta kantaa laajaa vastuuta turvallisen arjen sujumisesta ja riittävien palvelujen järjestämisestä epävarmoinakin aikoina. Tehtävä on vaativa ja se edellyttää yhteen hiileen puhaltamista koko kuntayhteisöltä. Vaikeina aikoina korostuu meidän jokaisen kyky ja halu tehdä yhteistyötä, tahto rakentaa keskinäistä luottamusta sekä rohkeus uskoa parempaan huomiseen. Tätä kaikkea Kempeleestä onneksi löytyy, ja on aina löytynyt. Pidetään tästä kiinni myös jatkossa, niin tulevaan voidaan suunnata taas luottavaisin mielin.

Hyvä kasvaa Kempeleessä!

 

Tuomas Lohi
Kunnanjohtaja

Lisätietoa