Johtoryhmän blogi: talousjohtajan tilastot: hattu kouraan ja sillä hyvä?

ti kesäk. 01 14:17:00 2021

Kuvitellaanpa, että Kempeleen kunnan tulot ovat vuodessa 1000 euroa ja muutetaan vuoden 2019 luvut vastaamaan tätä ajatusta. Katsotaan, mistä tulot koostuvat, mihin ne käytetään ja ennen kaikkea riittävätkö ne kaikkien kunnan toimintojen pyörittämiseen.

Kunnan tulot

Tuloista merkittävin määrä, 650 euroa tulee verotuloista. Verotulot puolestaan koostuvat suurimmilta osin kuntalaisten maksamista kunnallisveroista 570 euroa. Yritykset maksavat yhteisöveroja 40 euroa ja saman verran saadaan kiinteistöveroista. Kunnallisvero on siten ylivoimaisesti kunnan tärkein tulonlähde.

Valtionosuuksia Kempele saa 220 euroa. Tällä summalla valtio osallistuu kuntien palveluiden järjestämiseen, jotta joka Suomen kolkassa olisi suurin piirtein kelvolliset peruspalvelut. Kunnan perimistä maksuista esim. terveyskeskus- ja varhaiskasvatusmaksuista saadaan 90 euroa. Maanmyynneistä saadaan 40 euroa hyvänä vuonna, kun kauppa käy ja sehän Kempeleessä käy.

Kunnan menot

Sitten aletaan kuluttamaan tonnilappusta.

Lähes puolet, 470 euroa menee sote-kuluihin. Tällä maksetaan mm. terveyskeskuksen toiminnan kulut, ikäihmisten palvelut ja sosiaalipalvelut. Tämä potti olisi menossa jatkossa mahdollisesti uusien hyvinvointialueiden hoidettavaksi sote-uudistuksen myötä... jos se ikuisuusprojekti toteutuisi. Pakko olisi, sillä jotain julkisessa taloudessa olisi tehtävä.

Opetuksen ja varhaiskasvatuksen kuluihin uppoaa yhteensä 290 euroa. Tämä olisi siis sote-uudistuksen jälkeen kunnan taloudessa merkittävin vuosittainen kuluerä. Vapaa-ajan palveluihin käytetään 20 euroa sisältäen mm. Kempele-opiston, kirjaston ja liikunta- ja kulttuuripalveluiden kustannukset.

Teknisiin palveluihin kuluu vuodessa 100 euroa. Tällä mm. ylläpidetään tiet, kiinteistöt ja yleiset alueet sekä lämmitetään kunnan rakennukset esim. koulut ja päiväkodit, maksetaan sähkölaskut, kaavoitetaan ja huolehditaan rakennusvalvonnasta. Oppilaille, lapsille ja sote-asiakkaille tehdään aterioita ja siivotaan kunnan tiloja yhteensä 40 eurolla.

Siihen kuuluisaan kunnan hallintoon kuluu 50 euroa. Tämä sisältääkin monenlaista eikä ihan koko summalla osteta pullaa ja juhlamokkaa. Varsinaisen kunnallishallinnon lisäksi järjestetään henkilöstön palkanmaksu, taloushallinto, edistetään yritysten asioita, viestitään ja markkinoidaan. Myös koko kunnan tietohallinto ja ohjelmistokulut kuuluvat tähän erään.

Kaikki kunnan palvelut järjestetty ja rahaakin jäi 30 euroa. Huh, menipä tiukille. Ei, mutta pitäähän meidän investoida kasvavassa kunnassa koko ajan mm. uusiin teihin ja alueisiin. Lisäksi olemassa olevia pitäisi saneerata ja lähes vuosittain rakennetaan uutta päiväkotia, koulua tai jotain muuta rakennusta. Tähän kuluu 150 euroa. Tämän päälle maksettavaksi tulee aiempien investointien lainanhoitokulut 60 euroa.

Hattu kouraan

Tarkimmat huomasikin jo, että pakkasellehan se meni -180 euroa. Ei auta, kun talousjohtajan ottaa hattu kouraan ja marssia pankinjohtajan puheille, josko sieltä kunta saisi uutta lainaa. Ja saahan sitä ja vielä tällä hetkellä olemattomalla korolla. Hommahan on sillä kuitattu, vai onko?

Juho Leppänen
talousjohtaja