Johtoryhmän blogi: kunnanjohtaja kurkkasi tilastoihin: keskivertokempeleläinen on tyytyväinen keski-ikäinen
to toukok. 06 11:09:00 2021
Jos on kiinnostunut yhteiskunnan tilastollisista yksityiskohdista, nyansseista tai nippelitiedoista, kannattaa klikata itsensä Tilastokeskuksen nettisivuille. Kyseinen tiedonkeruu- ja tutkimuslaitos tuottaa noin 800 eri alan asiantuntijan voimin kattavia tilastoja suomalaisesta yhteiskunnasta, ja jalostaa eri tietolähteistä kertyvää dataa kaikkien suomalaisten hyödyksi: kansalaisille, päättäjille, tutkijoille ja muille tietoa tarvitseville. Valtaosa tilastoista koostetaan erilaisista rekisteritiedoista, loput kysytään suoraan kansalaisilta ja organisaatioilta. Vuosittain näihin kyselyihin vastaavat sadat tuhannet suomalaiset.
Sukelsin Tilastokeskuksen massiiviseen aineistoon selvittääkseni, millaista kuvaa se piirtää suomalaisista ja kempeleläisistä. Törmäsin runsaudenpulaan, sillä kiinnostavaa dataa riittää yllin kyllin. Tilastokeskus tilastoi niin tavallista elämää, kansantaloutta, väestöä kuin yhteiskunnan kehitystäkin yhteensä 160:llä eri tilastolla. Useimmat indikaattorit kuvaavat keskivertosuomalaista, ja olettaa sopii, että niistä piirtyvä kuva sopii keskivertokempeleläiseenkin verraten hyvin.
Tein tilastoista muutamia satunnaisia, lähinnä itseäni kiinnostavia, poimintoja. Lähdetään liikkeelle vaikkapa siitä, että suomalaiset ovat tyytyväisiä elämäänsä: arvosanaksi annetaan 8 asteikolla 1-10. Keskivertosuomalainen, ja siis kempeleläinenkin, syö vajaan kilon perunoita, reilun kilon tuoreita vihanneksia ja puolitoista kiloa lihaa viikossa. Kahvia kuluu samassa ajassa 21 kuppia, siis kolme kuppia päivässä, ja maitoa pari litraa viikossa. Töihin keskivertosuomalainen ajaa, pyöräilee tai kävelee 14 kilometrin matkan, ja kuukausipalkkaa aherruksestaan hän ansaitsee reilut 3 500 euroa. Suurin osa suomalaisista aikuisista elää avio- tai avoliitossa ja asuu vajaan 80 neliön asunnossa. Keskivertosuomalainen katsoo televisiota 3 tuntia päivässä ja lukee uutisia verkossa päivittäin. Ja kun suomalainen urheilee, suosituin liikuntamuoto on kävelylenkki, minkä lisäksi erityisesti erilaiset kotijumpat ja kehonpainotreenit maistuvat.
Suomalaisia on noin 5 500 000, joista miehiä 49,4% ja naisia 50,6%. Keskivertosuomalainen on iältään reilut 43 vuotta. Noin joka kuudes suomalainen on alle 15 -vuotias, ja joka neljäs on täyttänyt 65 vuotta. Noin 74 prosentilla väestöstä on perusasteen jälkeinen tutkinto. Työllisyysaste on noin 70%. Reilut 40% suomalaisista asuu vakituisesti alueella, jossa on myös syntynyt. Ruotsinkielisten osuus väestöstä on 5,2% ja vieraskielisten 7,8%. Ulkomaankansalaisten osuus suomalaisista on 5,0%. Suomessa on kaikkiaan noin 2 700 000 asuntokuntaa, joista noin 923 000 (34,2%) on vuokra-asuntoja. Noin joka kolmannessa asunnossa huoneita on 4 tai enemmän. Avioliittoon vihittiin vuonna 2020 noin 22 000 paria, avioeroja kirjattiin noin 13 300 (61%). Rekisteröidyssä parisuhteessa olevista vajaalla puolella on lapsia. Evankelisluterilaiseen kirkkoon kuuluu 67,8% suomalaisista.
Kempeleläisiä on noin 18 900, joista miehiä 49,8% ja naisia 50,2%. Väestömäärä oikeuttaa sijaan 64 suomalaisessa kuntakentässä (309 kuntaa). Keskivertokempeleläinen on iältään noin 37,5 vuotta. Noin joka neljäs kuntalainen on alle 15 -vuotias, ja joka kuudes on täyttänyt 65 vuotta. Noin 79 prosentilla väestöstä on perusasteen jälkeinen tutkinto. Työllisyysaste on vajaat 80%. Noin 30% vakituisesti Kempeleessä asuvista on myös syntynyt Kempeleessä. Väestöpohjasta vaihtuu vuosittain 5-10%. Ruotsinkielisten osuus väestöstä on 0,2% ja vieraskielisten 1,3%. Ulkomaankansalaisten osuus kempeleläisistä on 0,7%. Kempeleessä on kaikkiaan noin 7 500 asuntokuntaa, joista noin 1 500 (20,0%) vuokra-asuntoja. Yli puolessa asunnoista huoneita on 4 tai enemmän. Avioliittoon vihittiin vuonna 2020 80 paria, avioeroja kirjattiin 55 (69%). Rekisteröidyssä parisuhteessa olevista yli puolella on lapsia. Evankelisluterilaiseen kirkkoon kuuluu 79,8% kempeleläisistä.
Kempele on tilastotarkastelussa tyypillinen ison keskuskaupungin kupeessa sijaitseva kasvukunta: sekoitus kaupunkimaista elinvoimaa ja raikkautta yhdistettynä ripaukseen maaseutumaista elämäntapaa ja arvostuksia. Siinä, missä nuoret hakeutuvat reunamilta keskuksiin kaupungin sykkeeseen ja jatko-opintoihin, keskuskaupunkien kauluskunnat imevät koulutettuja työikäisiä, nuoria perheitä ja eläkeläisiä väljemmille tonteille, omistusasuntoihin hyvien liikenneyhteyksien varrelle ja toimivien palvelujen äärelle. Väestön vaihtuvuus onkin vuosittain suurta, mikä haastaa paitsi palvelutuotantoa myös juurtumista asuinkuntaan. Silmiinpistävää Kempeleessä, kuten Oulun seudulla muutoinkin, on vieraskielisten ja maahanmuuttajataustaisten asukkaiden alhainen määrä muualle Suomeen verrattuna. Aika ja nopeasti paheneva työvoimapula kuronee tätä eroa kiinni tulevina vuosikymmeninä.
Siinä missä keskiverosuomalainen lukeutuu maailman onnellisimpiin ihmisiin, keskivertokempeleläinen lukeutuu lisäksi tyytyväisimpiin kuntalaisiin. Tämänkin tilastot tietävät kertoa.
Tuomas Lohi
kunnanjohtaja
