Johtoryhmän blogi: kunnanjohtaja avaa kuntajohtajien työhyvinvoinnin tilaa ja trendejä

ma syysk. 05 14:48:00 2022

Kuntajohtajat viihtyvät työssään

Suomen Kuntaliitto seuraa yhteistyössä Kuntien eläkevakuutuslaitoksen ja Kuntajohtajat ry:n kanssa kuntajohtajien työhyvinvoinnin tilaa ja trendejä. Viimeisin tutkimus tehtiin keväällä 2022 ja sen tulokset julkaistiin elokuussa Kuntajohtajapäivien yhteydessä Lahdessa. Kysely lähetettiin kaikille Suomen kunnanjohtajille. Kyselyyn vastasi 193 kuntajohtajaa, joten vastausprosentiksi muodostui kelvollinen 64.

Työimua riittää

Yhteiskunta on toiminut viimevuodet ylikierroksilla, kun kriisit toisensa perään ovat runnelleet sen perustaa. Poikkeuksellinen aika on haastanut monin tavoin myös johtamista, eikä vähiten laajan toimialan kuntajohtamista. Tässä valossa uusimman työhyvinvointitutkimuksen tulokset ovatkin pääosin ilahduttavia.

Vaikka otsikoita hallitsevat usein negatiivissävyiset uutiset kuntajohtajien vaihtuvuudesta, epäluottamuksesta ja irtisanoutumisista, suurin osa kuntajohtajista kokee työkykynsä hyväksi ja tuntee olonsa energiseksi työviikon aikana. Yli 90 prosenttia kuntajohtajista on innostunut työstään ja tuntee itsensä vahvaksi ja tarmokkaaksi työssään. Sama pätee Pohjois-Pohjanmaalla, jonka kolmestakymmenestä kunnanjohtajasta kyselyyn vastasi 19 (63%). Tulokset myötäilevät koko Suomen trendejä. Tyytyväisyys työhön ja kokemus työkyvystä ovat jopa valtakunnallista tasoa korkeammalla. Pohjoispohjalaiset kuntajohtajat huokuvat vastauksissaan energiaa, intoa ja motivaatiota työhönsä. Myös osaamisen koetaan riittävän, ja sille on työssä kysyntää ja käyttöä.  

Kasvava pula työvoimasta ja kiristynyt keskusteluilmapiiri rassaavat

Kuntajohtajien työhyvinvointi on kaiken kaikkiaan melko hyvällä mallilla, mutta haasteitakin piisaa. Lähes 90 prosenttia kuntajohtajista kertoi kokevansa tekemättömien töiden painetta ja yli 70 prosenttia laiminlöi kotiasioita työn vuoksi viikoittain. Joka neljäs vastaaja ilmoitti tuntevansa työssään stressiä melko tai erittäin paljon. Pohjois-Pohjanmaalla stressiä ilmoitti kokevansa alle viidennes vastaajista, mutta samaan aikaan kuntajohtajan työt vaikuttivat kotiasioiden laiminlyömiseen muuta maata useammin (88%).  

Mikä kuntajohtajia sitten stressaa? Kyselyn perusteella työhyvinvointia rassaa tällä hetkellä eniten nopeasti vaikeutunut työvoiman saatavuus kunnissa. Lähes 60 prosenttia kuntajohtajista kertoo työvoiman saatavuuden vaikuttavan kielteisesti omaan työhyvinvointiin, Pohjois-Pohjanmaallakin 53 prosenttia. Työvoimapula on pahentunut viimeisten vuosien aikana nopeasti. Kyse ei ole pelkästään sote-henkilöstöstä, vaan osaajapula on levinnyt myös mm. ateria- ja puhdistuspalveluihin, varhaiskasvatukseen ja teknisiin palveluihin. Vajaus henkilöstöresurssissa kuormittaa muuta työyhteisöä ja vaikuttaa helposti kaikkien työhyvinvointiin. Se puolestaan voi lisätä työntekijöiden vaihtuvuutta työyksiköissä, mikä edelleen syventää ongelmaa. Tämä kaikki levottomuus haastaa johtoa ja syö johdon energiaa, vie työaikaa ja hankaloittaa sujuvia työjärjestelyjä.

Työvoimahaasteiden lisäksi kuntajohtajien työhyvinvointia heikentää julkisen keskusteluilmapiirin kiristyminen (47%). Erityisesti eri media-alustoilla julkaistava asiaton palaute, kasvokkain tuleva aggressiivinen kommentointi ja suoranaiset uhkaukset mietityttävät. Myös yleinen epävarmuus ja kompleksinen maailmapoliittinen tilanne askarruttavat. Hyvinvointialueuudistus painoi joka kolmannen mieltä (34 %). Pohjois-Pohjanmaalla kuntajohtajien työhyvinvointia rapauttavat työvoimahaasteiden lisäksi erityisesti kunnan palveluverkkoon kohdistuvat muutospaineet (32%), koronapandemia (21%), julkinen keskusteluilmapiiri (21%), hyvinvointialueuudistus (21%) ja kunnan taloustilanne (21%).

Vapautta ja vastuuta

Kuntajohtajien työ on kokoaikaista ja kokonaisvaltaista, julkista ja hektistä, ja päivien aikana käsiteltävien asioiden kirjo laaja. Kunnanjohtajan pöydälle kulkeutuvat usein myös kinkkisimmät ongelmatilanteet ratkottavaksi. Onkin varsin tavallista, että alituinen kiire, riittämättömyyden tunne ja kompleksiset kriisit kuormittavat mieltä. Toisaalta tässä kaikessa on myös työn koukuttavuus ja houkuttelevuus. Työssä kannetaan samaan aikaan sekä laajaa vastuuta että koetaan tekemisen vapautta, työssä pääsee vaikuttamaan merkittävästi yhteisiin asioihin ja työn luonne on hyvin sosiaalinen. Tiivis yhteistyö ja verkostot kuntalaisista luottamushenkilöihin ja lukuisiin eri sidosryhmiin ovat keskeinen osa työarkea. Tämä kaikki on parhaimmillaan erittäin palkitsevaa. Ei olekaan yllättävää, että noin 90% kyselyyn vastanneista pohjoispohjalaisista kunnanjohtajista ilmoitti, ettei ole aikeissa siirtyä lähiaikoina mihinkään nykyisestä tehtävästään.

Kunnanjohtajan, ja tietysti laajemminkin henkilöstön, työhyvinvoinnin kannalta on ensiarvioisen tärkeää, että kunnassa vallitsee avoin luottamuksen ja arvostuksen ilmapiiri, ja niitä vahvistetaan tietoisestikin. Viranhaltija- ja luottamushenkilöorganisaatioiden roolien tulee olla selkeät, tahtotila kunnan suunnasta yksituumainen ja toimintatapojen yhteisesti hyväksytyt. Työhyvinvointia tukee merkittävästi myös se, että kaikki tekeminen on suunnitelmallista ja organisaatiossa vallitsee työrauha. Selkeät ja realistiset tavoitteet kuorrutettuna positiivisella ilmapiirillä luovat perustaa, jonka päälle on hyvä rakentaa koko organisaation hyvinvointia.

Hyvinvoiva johtaja on kaikkien etu

On tärkeää, että jokainen etsii ja löytää itselleen sopivia tapoja vahvistaa omaa työhyvinvointiaan. Kiireitä on rajattomasti, mutta aikaa vain rajallisesti, joten se kannattaa hyödyntää fiksusti. Arkea olisi hyvä osata rytmittää niin, että työn, vapaa-ajan ja levon tasapaino säilyy. Jotta tämä onnistuu, täytyy työtä ja työkalenteria uskaltaa hallita. Tehtävää helpottaa kokemus, jonka myötä eri asioiden arvottaminen ja omien toimintatapojen tuntemus vahvistuvat. Säännöllinen annos liikuntaa ja/tai kulttuuria pitävät puolestaan mielen virkeänä, tarjoavat irtioton kiireestä ja antavat rauhaa järjestellä asioita ja ajatuksia omassa päässä omaan tahtiin. Tämä kaikki on tärkeää, sillä lienee kuitenkin lopulta niin, että vain hyvinvoiva johtaja kykenee johtamaan hyvin johtamansa organisaation hyvinvointia.

 

Tuomas Lohi
Kempeleen kunnanjohtaja
Suomen Kuntajohtajat ry:n hallituksen jäsen ja varapuheenjohtaja