Johtoryhmän blogi: talousjohtaja - Kuntatalouden heikentyneet näkymät

pe kesäk. 28 10:26:00 2024

Kuntatalouden näkymät ovat heikentyneet dramaattisesti viimeisen vuoden aikana. Valtionvarainministeriö julkaisi juhannusviikolla talouskatsauksen, mikä ei myöskään lupaile kuntatalouden tilanteen helpottuvan lähivuosina. Myös Kempeleessä näkymät ovat heikentyneet merkittävästi tuleville vuosille.

VM:n talouskatsauksen mukaan kuntatalouden arvioidaan oleva n. 1,5 miljardia euroa alijäämäinen vuonna 2024. Kuntien ja kuntayhtymien alkuvuoden tietojen perusteella menojen kasvu on jatkunut ennakoitua ripeämpänä ja talouden alavire on laskenut yritysten kunnille maksamia yhteisöverotuloja. Kuntien valtionosuudet laskevat hyvinvointialueuudistuksen myötä tehtyjen tarkistusten sekä hallitusohjelman mukaisten indeksisäästöjen vuoksi.

Kuntatalouden alijäämän arvioidaan syvenevän vuonna 2025 1,9 miljardiin euroon ja edelleen yli kahteen miljardiin vuosina 2026-2028. Kuntatalouden arvioidut alijäämät ovat suuria ja muodostavat merkittävän osan koko julkisen talouden n. 10 miljardin alijäämästä tuleville vuosille. Kuntien kulujen kasvun arvioidaan jatkuvan ripeänä, mikä aiheutuu pääasiassa hintojen noususta. Lisäksi kunta-alan palkkojen oletetaan kasvavan talouden yleistä ansiokehitystä nopeammin kunta-alalla vuosiksi 2023-2027 sovitun palkkausjärjestelmien kehittämisohjelman vuoksi. Lisäksi valtionosuuksiin tehdään vuosina 2025–2027 ylimääräisiä leikkauksia sote-siirtoon liittyvien takautuvasti perittävien valtionosuuksien vuoksi.

Vaikka Kempeleessä lähtökohdat kunnan taloudelle ovat hyvät, ei myöskään Kempele välty tältä kuntien ahdingolta. Vuoden 2024 alijäämä arvio on noin 3 milj. euroa ja tulevina vuosina alijäämäarvio on n. 5-6 milj. euron luokkaa. Arviointia kuitenkin haastaa mm. vuoden 2025 alustava tuleva TE-uudistus, jonka suuruus Kempeleelle on n. 2-2,5 milj. euroa ja josta edelleenkään on saatavilla vain aivan alustavia arvioita ja tietoja, vaikka uudistus on tapahtumassa varsin pian.

Tällä hetkellä näkymä on kunnilla sama kuin muuallakin julkisessa taloudessa. Nykyistä palvelutasoa ei pystytä tuottamaan nykyisellä rahoituksella. Kuntien rahoitus ei riitä siitäkään huolimatta, että kuntien verotulojen arvioidaan kasvavan keskimääräistä paremmin lähivuosina. Tästä voi päätellä, että valtion maksamat valtionosuudet kunnille eivät riitä nykyiseen palvelutasoon eikä näihin ole todennäköisesti luvassa korotuksia ottaen huomioon koko julkisen talouden tilan. Tämä johtaa väistämättä sekä ruuvin kiristämiseen että veronkorotuksiin. Molempia tarvitaan sillä alijäämät ovat niin suuria, että pelkästään jommallakummalla tilannetta ei korjata, ainakaan tämän hetkisiin arvioihin perustuen.

Juho Leppänen
Talousjohtaja