Johtoryhmän blogi: kunnanjohtaja - Kasvukunta Kempeleen rakennuskanta uusiutuu vauhdilla
pe syysk. 06 13:43:00 2024
Kempeleen kunnan väkiluku on kasvanut suhteellisesti eniten Suomessa 1970-luvulta lähtien. Noin 4 000 asukkaan maaseutumaisesta kylästä on kehittynyt lähes 20 000 asukkaan taajaan asuttu kasvukeskus. Väestökasvun myötä asukkaiden palvelutarpeiden kirjo ja volyymi ovat kasvaneet, ja palvelutuotannon järjestäminen on edellyttänyt isoja investointeja. Koska kasvu oli alusta lähtien voimallista, myös peruspalveluinfra rakentui nopeassa tahdissa 1970-, 1980- ja 1990-luvuilla. Väistämättömästi tämä infra on tullut myös monilta osin käyttöikänsä päähän, yhtä ripeässä tahdissa kuin se aikanaan rakentui. Lähes koko kunnan peruspalvelukiinteistömassa on peruskorjattu ja/tai rakennettu uudelleen viimeisen kymmenen vuoden aikana. Ja loputkin uusitaan lähivuosina. Elämme juuri nyt investointien ruuhkaisimpia vuosia.
Tänään perjantaina 6.9. vietetään Kirkonkylätalon virallisia avajaisia. Tähän reilun 17 000 neliön uuteen kolmikerroksiseen kiinteistökompleksiin sijoittuu päiväkoti 220 lapselle, koulu 960 oppilaalle, kunnan päätearkisto, nuorisotilat ja keskuskeittiö, jossa valmistuu päivittäin noin 5 000 ruoka-annosta. Talossa työskentelee lähes 200 aikuista päivittäin. Kaikki tilat on suunniteltu monipuolinen iltakäyttö huomioiden. Rakennusteho Oy:n urakoima, kokonaiskustannuksiltaan noin 40 miljoonan euron Kirkonkylätalohanke on Kempeleen kunnan historian suurin yksittäinen investointi. Talon tieltä on purettu samaan aikaan vanha koulukiinteistömassa pois, ja enimmillään kymmeneen eri väistötilaan hajautuneet oppilaat ovat päässeet jälleen saman katon alle. Kirkonkyläntalon yhteyteen valmistui elokuun alussa myös uusi monikäyttöinen hiekkatekonurmikenttä.
Ketolanperän koulun laajennusosan vastaanottotarkastus pidettiin puolestaan viikko sitten. Elementit-E Oy rakensi kesän 2024 aikana nykyisen pääkoulun kylkeen laajennuksena AITO-puukoulun. Laajennusosan suuruus on reilut 800 neliötä. Lisätilalla vastataan paitsi koulua pitkään vaivanneeseen tilanahtauteen, myös luodaan koululle entistäkin paremmat puitteet tarjota turvalliset ja terveelliset oppimisolosuhteet alueen lapsille ja nuorille pitkälle tulevaisuuteen. Laajennusosa kytkeytyy vuonna 1993 käyttöönotettuun koulun päärakennukseen, joka puolestaan peruskorjataan vuoden 2025 aikana. Uudistuksen pihapiirin vanhin, vuonna 1938 valmistunut koulukiinteistö, poistetaan opetuskäytöstä kokonaan.
Ylikylän koulukampukseen lukeutunut, vuosien 1908–1953 aikana valmistunut rakennuskokonaisuus purettiin vuonna 2018. Puukoulun tontille valmistui kesällä 2019 320 lapselle monimuotoinen pienten lasten Ylikylän päiväkoti -koulu, joka on sittemmin otettu kokonaan varhaiskasvatuksen käyttöön. Ylikylän yhtenäiskoulun yhteyteen valmistui puolestaan laajennusosa kesällä 2021. Noin 2 000 neliötä käsittävään moduulirakenteiseen kiinteistöön sijoittui opetustilat 350 oppilaalle. Koulukampuksen uudistaminen on jatkunut tämän jälkeenkin, sillä koulun vuonna 1968 valmistunut käsityösiipi ja liikuntasali on juuri purettu, ja Lapti Oy on jo aloittanut uuden reilun 3 000 neliön liikuntasalin rakentamisen oheistiloineen. Uusi monikäyttöinen ja laajan lajivalikoiman huomioiva sali otetaan käyttöön vuodenvaihteessa 2025–2026. Kunta luopuu pian salin valmistuttua Zemppi Areenan vuokrakäytöstä.
Vielä varsin uuden Linnakankaan asuinalueen tontit ovat olleet viimevuosina Kempeleen ja koko Oulun seudunkin kysytyimpiä. Alueen väestöpohjan kasvu onkin ollut reipasta, mikä on heijastunut myös varhaiskasvatus- ja opetuspalvelujen kovaan kysynnän kasvuun. Vuonna 2008 valmistuneessa päärakennuksessa toimivat päiväkoti, esiopetus ja vuosiluokkien 1-4 koulu. Alueen kasvun myötä koulusta on tullut yli 900 oppilaan 1-9 -luokkien yhtenäiskoulu, ja koulualueelle on rakennettu peräti neljä laajennusosaa, liikuntasali sekä monikäyttöinen hiekkatekonurmikenttä. Koulun viimeisin laajennushanke, opetustilat noin 200 oppilaalle, valmistuivat vuonna 2023. Rakentamisen yhteydessä myös koulun piha-alue on kokenut täysremontin, ja nämä työt jatkuvat vielä tulevanakin vuonna.
Kuokka on isketty alkusyksyllä maahan myös Kempeletalon työmaalla kuntakeskuksessa. Kempeleen vanha kunnantalo purettiin samasta korttelista keväällä 2019. Uuden nelikerroksinen Kempeletalon tilaohjelmaan on saatu sovitettua nykyisin pääosin vuokratiloissa toimivat tilat kunnan eri prosessien hallinnolle, sekä toimistotilat vuokrataloyhtiö Kempeleenkartanon ja työllisyys- ja elinvoimapalvelujen henkilöstölle. Noin sadan henkilön työskentelytilojen lisäksi taloon tulee eri käyttäjäryhmien tarpeisiin soveltuvia kokous- ja kokoontumistiloja, monikäyttöinen valtuustosali, ravintola- ja kahviotila sekä yleiseen ajanviettoon soveltuvaa kaikille avointa oleskelutilaa. Kempeletalo valmistuu vuoden 2025 loppuun mennessä. Kunnan omistukseen rakentuvan talon pääurakoitsijana toimii Rave Rakennus Oy.
Kempeleen väestörakenne on verrattain nuori, mikä näkyy investointien painottumisena varhaiskasvatuksen ja opetuksen saralle. Tutkimuslaitos MDI:n uunituoreiden kunnan väestöanalyysien mukaan nykyisellä palveluverkolla kunta näyttäisi selviävän ainakin vuoteen 2040 saakka. Jo tehtyjen tai parhaillaan käynnissä olevien rakennushankkeiden lisäksi jonossa vuoroaan odottavat kuitenkin vielä kaksi suurinvestointia: lukio ja virkistysuimala Zimmari. Valtuusto on linjannut, että nämä hiljalleen käyttöikänsä päässä olevat rakennukset tullaan korvaamaan uusilla, alkaen lukiosta. Rakennusinvestointien lisäksi Kempele satsaa vuosittain miljoonia euroja kasvun edellyttämällä tavalla alue- ja katuinfraan, liikunta-, urheilu- ja puistoalueiden kehittämiseen sekä elinkeinotoiminnan mahdollisuuksia edistäviin olosuhteisiin.
Kempele-sopimuksessa on yhteisesti linjattu, että Kempele on ympäristöstään huolehtiva vahva kasvukunta. Tavoite on siis jatkaa kehitystä, joka on jatkunut katkeamattomana jo reilut 50 vuotta. Kasvun edellytyksenä on, että kykenemme säilyttämään ja kehittämään kunnan pito- ja vetovoimatekijöitä. Keskeinen osa tätä kaikkea ovat viihtyivät ja terveet kasvun ja oppimisen ympäristöt, toimivat palvelut ja liikenneyhteydet, monipuolinen ja kehittyvä tontti- ja työpaikkavaranto, viihtyisä asuinympäristö sekä hyvät ulkoilu- ja liikuntaolosuhteet. Mikään näistä ei tule itsestään, vaan kehittäminen vaatii investointeja ja kunnossapitoa - ja rohkeutta ja uskoa tulevaisuuteen. Tätä kaikkea meiltä Kempeleestä onneksi löytyy, ja on aina löytynyt.
Tuomas Lohi
Kunnanjohtaja
