Johtoryhmän blogi: kunnanjohtajan mietteitä ilmastopäästöistä ja kestävästä kehityksestä

to syysk. 02 10:59:00 2021

Kempeleen ilmastopäästöt laskusuunnassa

Suomen ympäristökeskuksen ennakkotietolaskelman mukaan kuntien yhteenlasketut ilmastopäästöt vähenivät noin 7 prosenttia vuonna 2020 edellisvuoteen verrattuna. Pohjois-Pohjanmaalla sekä kokonaispäästöt että asukaskohtaiset päästöt laskivat noin 6%. Sama oli trendi Kempeleessäkin: kokonaispäästöt laskivat noin 7% ja asukaskohtaiset päästöt noin 10 prosenttia. Kuntien yhteenlaskettujen kasvihuonekaasupäästöjen lasku on jatkunut jo vuodesta 2005 alkaen paria poikkeusvuotta lukuun ottamatta.

Kunnissa päästövähennystä tapahtui vuonna 2020 laajasti eri aloilla, mutta suurin pudotus tapahtui sähkön käytön päästöissä. Myös tieliikenteen päästöt laskivat selvästi. Koronaepidemialla on epäilemättä ollut vaikutusta tähän kehityskulkuun. Esimerkiksi yritysten ja teollisuuden koronahaasteet, matkailun ja liikkumisen rajoitukset sekä nopeasti lisääntynyt etätyö ja erilaiset teknologiset innovaatiot ovat vahvistaneet päästövähennyskehitystä. Parantunutta tilannetta selittää myös tuulivoimatuotannon lisääntyminen ja uusiutuvien polttoaineiden osuuden kasvu kaukolämmön tuotannossa. Eikä harvinaisen lämmin sää ja sen myötä vähentynyt sähkönkulutuskaan ole jäänyt vaille merkitystä.

Suomen ympäristökeskuksen ennakkolaskelmat piirtävät myös selvän kuvan Kempeleen päästölähteistä, ja antavat samalla osviittaa vaikuttavien toimenpiteiden suuntaamiseen kunnan ilmastotyössä. Laskelmissa ovat mukana päästöt, joihin kunta voi vaikuttaa suoraan tai välillisesti, joten laskelmista puuttuu muun muassa päästökauppajärjestelmän piiriin kuuluvan teollisuuden päästöt sekä linja-, paketti- ja kuorma-autojen läpiajoliikenne. Tämän laskennan mukaan Kempeleessä suurimmat päästölähteet vuonna 2020 olivat tieliikenne (38,1 %), kaukolämpö (19,3 %), kulutussähkö (7,4 %) ja sähkölämmitys (6,6 %). Tieliikenteen päästöt ovat hieman kasvaneet vuodesta 2007, mutta sähkö- ja öljylämmitysten päästövaikutus on laskenut samaan aikaan roimasti.

Jokainen ihminen voi vaikuttaa omaan hiilijalanjälkeensä päivittäisillä valinnoillaan. Samoin jokainen kunta ja yrityskin voi vaikuttaa alueensa päästökertymään omilla toimillaan. Ilmastoteot ovat kaikenkokoisia. Kyse ei ole välttämättä niinkään luopumisesta, vaan pikemminkin toimintatapojen ja tottumusten maltillisesta päivittämisestä.

Kuntatasolla laskelmat näyttäisivät Kempeleessä olevan merkittävää päästöleikkauspotentiaalia erityisesti tieliikenteen, kaukolämmön ja sähkönkulutuksen saralla. Tieliikenteen isoa päästöosuutta Kempeleessä selittää varsinkin vilkas työmatkaliikenne Ouluun ja laajemminkin seudun alueelle. Tuhannet kempeleläiset ajavat päivittäin töihin naapurikuntiin, ja päinvastoin, eivätkä kimppakyydit tai joukkoliikenne ole pääasiallinen kulkumuoto. Suurin osa työntekijöistä kulkee kodin ja työpaikan väliä omalla autolla ja yksin. Iso osa tästä liikkumisen tarpeesta on välttämätöntä, mutta monissa tapauksissa sitä voitaisiin myös vähentää esimerkiksi etätyömahdollisuuksia laajentamalla ja teknologiaa hyödyntämällä.

Toisaalta tieliikenteen päästöjä vähentäisi vähäpäästöisempi autokanta. Tätä kehitystä valtio voi tukea monin tavoin. Myös kunnat ja yritykset voivat kantaa korsia tähän kekoon muun muassa sähköautojen latausinfraa kehittämällä, yhteiskäyttöautoilla ja työ- ja työsuhdepyörillä. Mikään ei myöskään estä hoitamasta enenevässä määrin kuntien ja yritysten omia liikkumis- ja kuljetustarpeita vähäpäästöisellä autokannalla. Latausinfran suurin tarve on kotitalouksissa. Sopivilla porkkanoilla sen kehittymiseen saadaan helposti lisävauhtia.

Isossa kuvassa kuntien tehokkain ilmastotyökalu on fiksu maankäyttö. Ehyt ja tiivis taajamarakenne sekä joukkoliikennekäytävien varrelle sijoittuvat asuin- ja työpaikka-alueet palveluineen ovat kuntien vaikuttavinta ilmastotyötä. Lähikaupat, -työpaikat, -koulut, päiväkodit ja oman kunnan sisältä löytyvät arjen palvelut heijastuvat välittömästi ihmisten liikkumistarpeeseen ja -muotoihin. Palveluverkkojen suunnittelussa kunnilla on avainrooli. Ja kehitystyötä voidaan tehdä vallan mainiosti niin, että sekä asemakaava- ja haja-asutusalueiden tarpeet tulevat huomioitua. Molemmille on, ja täytyy olla sijansa.

Myös joukkoliikenteen mahdollisuuksien kehittämisessä ja sen käytön houkuttelevuuden lisäämisessä on vielä paljon tehtävää. Hyvällä reitti- ja aikataulusuunnittelulla sekä oikeasuhtaisella hinnoittelulla voidaan saada volyymit kasvuun. Sama pätee kevyenliikenteen olosuhteisiin. Oikein sijoitetut, laadukkaat ja hyvin hoidetut kävely- ja pyörätiet vetävät kulkijoita vauvasta vaariin. Kunnat voivat vaikuttaa myös päästökompensaatioilla. Kempeleessä ei ole tällä hetkellä sen enempää tuulivoiman, biokaasun, aurinkoenergian kuin muunkaan hiilinielun kompensaatiota päästöistä. Entäpä tulevaisuudessa?

Tieliikenteen tavoin kaukolämmön ja sähkönkulutuksen päästöjen suhteen on vielä paljon tehtävissä. Kempeleessä hyödynnettävästä kaukolämmöstä valtaosa tuotetaan Oulussa (Oulun Energia), joten yhtiössä tehtävät päätökset vaikuttavat suoraan myös Kempeleen päästölukuihin. Trendi on, että kaukolämmössä siirrytään ripeässä tahdissa pois fossiilisista polttoaineista, ja esimerkiksi turpeen käyttöä vähennetään nopeasti. Tavoite on, että vuoteen 2025 mennessä kaikki Kempeleessä käytettävä kaukolämpö on hiilineutraalia.

Kehityskulku sähkön käytön päästöjen suhteen on myös positiivinen. Suomessa tuotetun sähkön päästöt tuotettua megawattituntia kohden alenevat jatkuvasti uusiutuvan energian osuuden kasvaessa markkinoilla. Kunnat ja kuntakonsernit ovat isoja kiinteistöjen omistajia, joten energiansäästöpotentiaalia löytyy rutkasti etenkin vanhempien kiinteistöjen energiatehokkuuden parantamisessa. Öljylämmitteisistä kiinteistöistä on kunnissa ja yksityistalouksissakin jo paljolti luovuttu, mutta lopuistakin on syytä hankkiutua kiireesti eroon.

Kempele asemoituu kasvihuonekaasupäästöjensä kanssa tällä hetkellä hyvin Oulun seudun kuntien joukkoon, jopa hieman keskimääräistä paremmin. Ei ole kuitenkaan olennaista vertailla sijoittumista, vaan huolehtia jatkossakin oman hyvän kehityksen jatkumisesta. Kuntarajojen yli kannattaa vilkuilla ilmastoasioissa kuitenkin oppimismielessä: mitä hyviä käytäntöjä naapurilta voisi löytää ja soveltaa oman kunnan alueella? Kempeleessä on käyttämätöntä päästövähennyspotentiaalia vielä paljon jäljellä. Sen realisoiminen ei vaadi ylevää idealismia, ei ihmeitä, eikä elämän kurjistumista, vaan päinvastoin: malttia, maalaisjärkeä, yhteistä tahtoa ja uudistumiskykyä. Siis fiksua tavallista arkea ja vastuullista kehittämistyötä.

Uusi valtuusto on aloittanut juuri toimikautensa, ja tulevaisuuden Kempeleen strategiaa työstetään lähikuukausina. On selvää, että päästövähennystavoitteet, ja ilmastokysymykset laajemminkin, tulevat olemaan yksi osa keskustelua ja valmistelua. Kestävästi kehittyvä Kempele on kaikkien kempeleläisten etu.

Tuomas Lohi
Kunnanjohtaja, FT

Lisätietoa